Skip to content
18.8.2016 / Pilvi Nummi

Julkisesti nähtävillä on uudistunut

Kesän aikana olen uudistanut blogiani ja sivusto on nyt siirretty uudelle palvelimelle. Tervetuloa seuraamaan uutta blogiani osoitteessa www.verkko-osallistuminen.fi!

Olen siirtänyt blogini tilaajat uudelle sivustolle. Jos olet ilmoittautunut seuraajaksi WordPress-tunnuksellasi, näet uudet julkaisut jatkossa vain WordPress Readerissa. Jos haluat mieluummin sähköposti-ilmoituksen, käy tekemässä uusi tilaus uuden sivustoni etusivulta. =)

Tavataan pian uusilla sivuilla!

– Pilvi

4.8.2016 / Pilvi Nummi

Pitäisikö mainostaa?

Näkyvyyden saaminen kaavoituksen Facebook-sivulla ei ole helppoa. Monella kaavoitusorganisaation sivulla seuraajia on vähän, julkaisuista tykätään vähän, eikä niitä juurikaan jaeta.

Kuten varmasti moni tietää, Facebookin uutisvirrassa ei näytetä kaikkia julkaisuja. Se, mitä käyttäjä sivullaan näkee, määräytyy algoritmin perusteella. Algoritmi painottaa julkaisujen näkyvyyttä monella eri tavalla: esimerkiksi julkaisujen kiinnostavuutta on mitattu niiden parissa kulutetun ajan perusteella, kertoo Minna Valtari Someco Oy:n blogissa [1]. Tuore uutinen kertoo, että Facebook muuttaa jälleen algoritmiaan, ja nyt ystävien ja perheen julkaisut menevät kaiken edelle [2]. On mahdollista, että sivujen jatkossa on entistä vaikeampi saada julkaisujaan näkyville.

Mainoksilla näkyvyyttä

Rahalla mainostaminen on helppo tapa saada näkyvyyttä Facebookissa. Esimerkiksi asukaskyselyiden markkinoinnissa Facebook-mainoksista on hyötyä, koska kyselylinkkiä voi mainostaa alueellisesti rajatulle kohderyhmälle. Muita rajausmahdollisuuksia ovat ikä, sukupuoli ja kiinnostuksen kohteet.

Käytin Muistojen Nikkilä -kyselyn markkinoinnissa Facebookin ”Lähetä ihmisiä sivustollesi” -mainostyyppiä. Tässä mainostyypissä linkki ohjautuu suoraan kyselyn sivulle. Mainosten hinta vaihtelee tapauskohtaisesti. Tässä tapauksessa sain  arviolta 50 vastaajaa kyselyyn noin 100 euron panostuksella. Lisäksi sivumme, Cultural Planning Nikkilä, sai mainosten myötä uusia seuraajia ja myös muut julkaisut saivat hieman enemmän näkyvyyttä.

Muistojen Nikkilä -kyselyn mainos Facebookissa.

Muistojen Nikkilä -kyselyn mainos Facebookissa.

Demokratian kannalta olisi tietysti toivottavaa, että näkyvyyttä somessa ei tarvitsisi ostaa. Toisaalta, maksammehan me muissakin medioissa näkyvyydestä, kuten kuulutusten julkaisemisesta lehdissä. Sillä on toki eroa, mihin tuo raha päätyy.

Lähteet:

  1. Minna Valtari, Facebookin uutisvirran algoritmi muuttuu taas, Somecon blogi, 15.6.2015.
  2. Tekniikka & Talous, Facebook muuttaa algoritmiaan – Arvaatko, mitä näet tulevaisuudessa enemmän?, 30.6.2016
14.7.2016 / Pilvi Nummi

Imagotyö edellyttää somen seurantaa

Kuntien ja alueiden imagon kehittäminen on ollut kasvussa 2000-luvun alusta alkaen. Tuotteiden ja palveluiden brändäyksessä sosiaalinen media on ollut keskeinen kanava jo pitkään, mutta kuntien ja alueiden imagotyö somessa näyttää olevan vielä melko uutta.

Keväällä toteuttamaani Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa –kyselyyni vastasi yli 220 kaupunkisuunnittelun parissa työskentelevää henkilöä. Vastaajista 27 % kertoi somen käytöllä tavoiteltavan kunnan imagon kohentamista ja 24 % houkuttelevuutta asuinpaikkana, joka niin ikään liittyy alueen maineeseen ja imagoon. Myös kunnan näkyvyys ja tunnettuus (29 %) sekä houkuttelevuus työnantajana (12 %) liittyvät kunnan imagon rakentamiseen.

Mitä sosiaalisen median käytöllä tavoitellaan organisaatiossasi, kysyttiin Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa kyselyssä keväällä 2016.

Mitä sosiaalisen median käytöllä tavoitellaan organisaatiossasi, kysyttiin Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa kyselyssä keväällä 2016.

Kuitenkin vain 6% vastaajista ilmoitti, että organisaatiossa on sosiaalisen median seurantatyökalu käytössä. Suurin osa, 53 % vastaajista, ei osannut vastata kysymykseen ja 41 % ilmoitti, ettei seurantatyökalua ole käytössä. Käytännössä suomalaisissa kaupunkisuunnitteluorganisaatioissa ei siis systemaattisesti seurata sosiaalista mediaa, koska ilman monitorointityökaluja seuranta on satunnaista.

Näyttää siis siltä, että kunnan imagon kehittäminen liitetään sosiaalisen median käyttöön, mutta varsinaisia työkaluja maineen analysointiin tai hallintaan ei ole käytettävissä. Tänä kesänä olen saanut mahdollisuuden testata erästä some-seurantatyökalua ja alku näyttää lupaavalta. Raportoin lisää kokemuksistani syksymällä.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on sosiaalisen median seuraamisesta, työkalujen kanssa tai ilman?

28.6.2016 / Pilvi Nummi

Löytyykö kunnan some-palvelut?

Twitter logoSome-hakemisto parantaa kunnan some-palveluiden löydettävyyttä. On tilanteita, joissa some-palveluita ihan tosissaan etsitään kunnan nettisivuilta. Etsijä voi olla nykyinen tai tuleva kuntalainen, potentiaalinen asukas tai työntekijä, sijoittumispaikkaa etsivä yrittäjä – tai vaikkapa tutkija, kuten minä tällä kertaa.

Keräsin erästä tutkimustyötäni varten tietoa KUUMA-kuntien Twitter-käytöstä. Tuusulan ja Nurmijärven sivuilta löytyi helposti some-hakemisto, josta sain tarvitsemani tiedon ja linkit. Muiden kuntien osalta jouduin tekemään käsityötä: hakemaan tiliä kunnan nimellä Twitterissä, etsimään kunnanjohtajan nimen kunnan sivuilta ja hakemaan sitäkin Twitteristä samalla toivoen, ettei samannimisiä henkilöitä olisi satoja.

Lopputulos oli se, ettei kovin moni KUUMA-kunta tviittaa. Kunnan virallinen Twitter-tili löytyy Hyvinkäältä, Keravalta ja Kirkkonummelta. Ainoastaan Sipoossa ja Tuusulassa on tviittaavat kunnanjohtajat. Toimialojen omia Twitter-tilejä löytyy ainakin Nurmijärveltä (esim. Tiekunnossapito) ja Tuusulasta (esim. Tuusulan kuntakehitys), ehkä muualtakin.

Tämän jutun yksi tarkoitus on tarkistaa, löysinkö kaikki tviittaavat KUUMA-kunnat. Jään odottelemaan palautettanne…😉

 

11.6.2016 / Pilvi Nummi

Vierailulla Sateen varjolla -blogissa

Vierailin Sateen varjolla -blogissa otsikolla Sosiaalinen media on tullut kaupunkisuunnitteluun. Juttu avaa some-kyselyni tuloksia taas hieman uudesta, somen käytön tavoitteiden ja toimintapojen näkökulmasta. Käy lukemassa!

Aikaisemmin olen raportoinut kyselyn tuloksia kahdessa muussa kirjoituksessa:

 

23.5.2016 / Pilvi Nummi

#KaupSuSome – esimerkkejä kartalla

Kartoitin esimerkkejä kaupunkisuunnittelun some-palveluista osana Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselyäni aiemmin tänä keväänä. Kysymyksessä ”Millä alueilla olet käyttänyt sosiaalista mediaa?” pyysin merkitsemään kartalle tärkeimmät paikat tai alueet, missä vastaaja on hyödyntänyt sosiaalista mediaa työssään. Nyt olen käsitellyt karttavastaukset ja julkaissut ne nettikartalla. Samalla lanseeraan hashtagin #kaupsusome, jota voi käyttää tunnisteena some-keskusteluissa, erityisesti Twitterissä.

Karttaa tehdessäni pääsin opettelemaan itselleni uutta työkalua, ArcGIS Onlinea. Palvelun ilmaisversiollakin saa tehtyä aika kivoja karttasovelluksia. Suosittelen muillekin opiskelijabudjetilla työskenteleville. =)

Kyselyllä kerätyt some-esimerkit on julkaistu nettikartalla osoitteessa: http://arcg.is/1OFwu9P

Kyselyllä kerätyt some-esimerkit on julkaistu nettikartalla osoitteessa: http://arcg.is/1OFwu9P

Kyselyssä merkittiin kartalle yhteensä 85 some-esimerkkiä. Osa kohteista oli ilmoitettu alueina, osa pisteinä, mutta kartan luettavuuden vuoksi päädyin muuttamaan aluemuotoiset kohteet pisteiksi nettikartalle. Osa vastaajista ei merkinnyt kohteita kartalle, mutta kertoi somen käytöstä sanallisesti. Näistä kommenteista olen vienyt kartalle kaikki paikannettavissa olevat esimerkit, joita kertyi 12. Karttakohteita on siis yhteensä 97.

Vastauksista kävi myös ilmi, että suuremmissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, sosiaalista mediaa käytetään laajasti koko kaupungin alueella. Esimerkkejä on siis niin paljon, ettei kaikkia yksittäisiä some-palveluita ei ole tarkoituksenmukaista merkitä kartalle.

Eniten Facebookia ja kyselyitä

Suurin osa esimerkeistä, noin 35 %, on Facebook-sivuja tai -ryhmiä. Osa niistä edustaa kuntien tai kaupunkisuunnitteluorganisaatioiden omia Facebook-sivuja, osa kuntalaisten itse perustamia ryhmiä. Toiseksi yleisin kartalle merkitty kohde on verkkokysely, joka esiintyi hieman yli 15 % esimerkeistä. En itse pidä kyselyitä sosiaalisen median sovelluksina, koska ne ovat yleensä yksisuuntaisia tiedonkeruuvälineitä. Kyselyissäkin saattaa nykyään olla toimintoja, jotka mahdollistavat monensuuntaisen vuorovaikutuksen, esimerkiksi muiden vastaajien vastausten kommentoinnin. Vaikka tällaiset kyselyt alkavat olla luonteeltaan jo aika lähellä somea, luokittelen ne kuitenkin muihin verkko-osallistumisen välineisiin kuin some-palveluihin.

Monissa esimerkeissä yhdistyy useampi eri työkalu, kuten esimerkiksi Facebook ja Instagram tai jokin perinteisempi verkko-osallistumisen väline, esimerkiksi kysely. Näitä monikanavaisia esimerkkejä on yli 15 %.

Varsinaisista some-palveluista vastauksissa mainittiin lisäksi Twitter, Instagram, YouTube ja blogit. Keskustelufoorumit olivat näissä esimerkeissä kaupungin ylläpitämiä foorumeita, joten ne ovat luonteeltaan niinikään ennemminkin verkko-osallistumistyökaluja kuin sosiaalista mediaa. Hieman spesiaalimpia vuorovaikutusvälineitä edustavat Espoossa käytössä oleva CityPlanner, Joukkoenkeli, osallistuva budjetointi sekä Lahdessa kehitetty Porukka-mobiilisovellus sekä otakantaa.fi. Ne on tässä luokiteltu ryhmään ”Jokin muu väline”. Lisäksi mainittiin perinteisiä www-sivustoja sekä kaupunkien omia palautejärjestelmiä, jotka selkeästi edustavat jotain muuta kuin sosiaalista mediaa.

Monet esimerkeistä siis menevät laajankin some-määritelmän ulkopuolelle. Rajaa somen ja muun sähköisen vuorovaikutuksen välillä ole aina helppoa vetää. Keskeistä kuitenkin on, että uusia sähköisiä vuorovaikutusmenetelmiä, sosiaalisen median palvelut mukaan lukien, käytetään monipuolisesti kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa eri puolilla Suomea.

Some-kartan esimerkeissä hyödynnetyt työkalut.

Some-kartan esimerkeissä hyödynnetyt työkalut. Osa välineistä ei varsinaisesti ole some-palveluita, kuten esimerkiksi perinteiset kyselyt ja www-sivustot tai kaupunkien ylläpitämät keskustelufoorumit.

Tiedon keruuta ja tiedottamista

Luokittelin esimerkit myös käyttötarkoituksen mukaan. Suurin osa esimerkeistä liittyi tiedon keruuseen ja tiedottamiseen, mutta myös keskustelu ja vuorovaikutus oli mukana noin joka viidennessä esimerkissä. Muita useamman kerran toistuvia käyttötarkoituksia olivat suunnitelmien esittely, asukkaiden omaehtoinen toiminta (esimerkiksi asukkaiden omat Facebook-ryhmät) sekä esimerkiksi tapahtumien ja hankkeiden markkinointi. Yksittäisiä tai muutamassa esimerkissä toistuvia olivat palautteen keruu, yhteydenpito asukkaisiin, keskustelun seuraaminen, mielipiteiden keruu, osallistava budjetointi, tapahtumien järjestäminen, rekrytointi, tutkimus, historian ja muistojen kartoittaminen, yhteiskehittäminen, suunnitemien kommentointi, joukkoistaminen. Osassa esimerkkejä käyttötarkoitusta ei ollut mainittu eikä sitä ollut mahdollista päätellä.

Some-kartan esimerkkien käyttötarkoitukset.

Some-kartan esimerkkien käyttötarkoitukset.

Puuttuuko kartalta sinun esimerkkisi?

Jos oma some-esimerkkisi puuttuu kartalta, ei hätää. Tein Maptionnairella pienen kyselylomakkeen, jonka avulla voit täydentää kartan tietoja. Olisihan se hienoa saada kartasta mahdollisimman kattava ja monipuolinen.

4.5.2016 / Pilvi Nummi

Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa – keskustelua odotuksista ja esteistä

Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussaVierailin Kaupunkiaktivismi-blogin puolella otsikolla Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa – keskustelua odotuksista ja esteistä. Kirjoitus liittyy Kaupunkitutkimuksen päivillä 29.4.2016 pitämääni esitykseen, jossa kerroin Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselyni alustavista tuloksista. Käy lukemassa, mitä odotuksia ja esteitä somen käyttöön liitettiin – ja kommentoi!

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 549 muun seuraajan joukkoon