Siirry sisältöön
23.5.2016 / Pilvi Nummi

#KaupSuSome – esimerkkejä kartalla

Kartoitin esimerkkejä kaupunkisuunnittelun some-palveluista osana Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselyäni aiemmin tänä keväänä. Kysymyksessä ”Millä alueilla olet käyttänyt sosiaalista mediaa?” pyysin merkitsemään kartalle tärkeimmät paikat tai alueet, missä vastaaja on hyödyntänyt sosiaalista mediaa työssään. Nyt olen käsitellyt karttavastaukset ja julkaissut ne nettikartalla. Samalla lanseeraan hashtagin #kaupsusome, jota voi käyttää tunnisteena some-keskusteluissa, erityisesti Twitterissä.

Karttaa tehdessäni pääsin opettelemaan itselleni uutta työkalua, ArcGIS Onlinea. Palvelun ilmaisversiollakin saa tehtyä aika kivoja karttasovelluksia. Suosittelen muillekin opiskelijabudjetilla työskenteleville. =)

Kyselyllä kerätyt some-esimerkit on julkaistu nettikartalla osoitteessa: http://arcg.is/1OFwu9P

Kyselyllä kerätyt some-esimerkit on julkaistu nettikartalla osoitteessa: http://arcg.is/1OFwu9P

Kyselyssä merkittiin kartalle yhteensä 85 some-esimerkkiä. Osa kohteista oli ilmoitettu alueina, osa pisteinä, mutta kartan luettavuuden vuoksi päädyin muuttamaan aluemuotoiset kohteet pisteiksi nettikartalle. Osa vastaajista ei merkinnyt kohteita kartalle, mutta kertoi somen käytöstä sanallisesti. Näistä kommenteista olen vienyt kartalle kaikki paikannettavissa olevat esimerkit, joita kertyi 12. Karttakohteita on siis yhteensä 97.

Vastauksista kävi myös ilmi, että suuremmissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Helsingissä, sosiaalista mediaa käytetään laajasti koko kaupungin alueella. Esimerkkejä on siis niin paljon, ettei kaikkia yksittäisiä some-palveluita ei ole tarkoituksenmukaista merkitä kartalle.

Eniten Facebookia ja kyselyitä

Suurin osa esimerkeistä, noin 35 %, on Facebook-sivuja tai -ryhmiä. Osa niistä edustaa kuntien tai kaupunkisuunnitteluorganisaatioiden omia Facebook-sivuja, osa kuntalaisten itse perustamia ryhmiä. Toiseksi yleisin kartalle merkitty kohde on verkkokysely, joka esiintyi hieman yli 15 % esimerkeistä. En itse pidä kyselyitä sosiaalisen median sovelluksina, koska ne ovat yleensä yksisuuntaisia tiedonkeruuvälineitä. Kyselyissäkin saattaa nykyään olla toimintoja, jotka mahdollistavat monensuuntaisen vuorovaikutuksen, esimerkiksi muiden vastaajien vastausten kommentoinnin. Vaikka tällaiset kyselyt alkavat olla luonteeltaan jo aika lähellä somea, luokittelen ne kuitenkin muihin verkko-osallistumisen välineisiin kuin some-palveluihin.

Monissa esimerkeissä yhdistyy useampi eri työkalu, kuten esimerkiksi Facebook ja Instagram tai jokin perinteisempi verkko-osallistumisen väline, esimerkiksi kysely. Näitä monikanavaisia esimerkkejä on yli 15 %.

Varsinaisista some-palveluista vastauksissa mainittiin lisäksi Twitter, Instagram, YouTube ja blogit. Keskustelufoorumit olivat näissä esimerkeissä kaupungin ylläpitämiä foorumeita, joten ne ovat luonteeltaan niinikään ennemminkin verkko-osallistumistyökaluja kuin sosiaalista mediaa. Hieman spesiaalimpia vuorovaikutusvälineitä edustavat Espoossa käytössä oleva CityPlanner, Joukkoenkeli, osallistuva budjetointi sekä Lahdessa kehitetty Porukka-mobiilisovellus sekä otakantaa.fi. Ne on tässä luokiteltu ryhmään ”Jokin muu väline”. Lisäksi mainittiin perinteisiä www-sivustoja sekä kaupunkien omia palautejärjestelmiä, jotka selkeästi edustavat jotain muuta kuin sosiaalista mediaa.

Monet esimerkeistä siis menevät laajankin some-määritelmän ulkopuolelle. Rajaa somen ja muun sähköisen vuorovaikutuksen välillä ole aina helppoa vetää. Keskeistä kuitenkin on, että uusia sähköisiä vuorovaikutusmenetelmiä, sosiaalisen median palvelut mukaan lukien, käytetään monipuolisesti kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa eri puolilla Suomea.

Some-kartan esimerkeissä hyödynnetyt työkalut.

Some-kartan esimerkeissä hyödynnetyt työkalut. Osa välineistä ei varsinaisesti ole some-palveluita, kuten esimerkiksi perinteiset kyselyt ja www-sivustot tai kaupunkien ylläpitämät keskustelufoorumit.

Tiedon keruuta ja tiedottamista

Luokittelin esimerkit myös käyttötarkoituksen mukaan. Suurin osa esimerkeistä liittyi tiedon keruuseen ja tiedottamiseen, mutta myös keskustelu ja vuorovaikutus oli mukana noin joka viidennessä esimerkissä. Muita useamman kerran toistuvia käyttötarkoituksia olivat suunnitelmien esittely, asukkaiden omaehtoinen toiminta (esimerkiksi asukkaiden omat Facebook-ryhmät) sekä esimerkiksi tapahtumien ja hankkeiden markkinointi. Yksittäisiä tai muutamassa esimerkissä toistuvia olivat palautteen keruu, yhteydenpito asukkaisiin, keskustelun seuraaminen, mielipiteiden keruu, osallistava budjetointi, tapahtumien järjestäminen, rekrytointi, tutkimus, historian ja muistojen kartoittaminen, yhteiskehittäminen, suunnitemien kommentointi, joukkoistaminen. Osassa esimerkkejä käyttötarkoitusta ei ollut mainittu eikä sitä ollut mahdollista päätellä.

Some-kartan esimerkkien käyttötarkoitukset.

Some-kartan esimerkkien käyttötarkoitukset.

Puuttuuko kartalta sinun esimerkkisi?

Jos oma some-esimerkkisi puuttuu kartalta, ei hätää. Tein Maptionnairella pienen kyselylomakkeen, jonka avulla voit täydentää kartan tietoja. Olisihan se hienoa saada kartasta mahdollisimman kattava ja monipuolinen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: