Siirry sisältöön
27.4.2016 / Pilvi Nummi

Somen käyttö lisääntyy kunnissa

Kuntaliiton verkkoviestintäkyselyn (Hagerlund & von Frenckell 2016) perusteella on selvää, että sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt ja lisääntyy kunnissa edelleen. Lähes kolmannes kunnanjohtajista on nyt sosiaalisessa mediassa, ja suurissa kaupungeissa käytetään monipuolisesti eri some-kanavia yhteisöpalveluista blogeihin. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu jäävät kuitenkin vähemmistöön, kun tarkastellaan eri toimialoja. Yleisimmin somea käytetään nuorisotoimessa, kulttuuritoimessa, kirjastossa ja liikuntatoimessa.

Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu näkyvät tuloksissa huonosti myös siksi, että kunnan organisaatiossa yksikkö voi sijaita esimerkiksi keskushallinnossa tai teknisessä toimessa. Joka tapauksessa emme ole somen käytössä kehityksen kärjessä. Tämä vahvistaa käsitystäni siitä, että kärjessä olevien toimialojen tehtäviin somen käyttö sopii luontevammin ja se on ehkä myös helpommin otettavissa käyttöön kuin kaupunkisuunnittelussa.

Millä kuntanne toimialoilla käytetään sosiaalisen median kanavia? Lähde: Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016), Kuntaliitto.

Millä kuntanne toimialoilla käytetään sosiaalisen median kanavia? Lähde: Hagerlund & von Frenckell (2016), Kuntaliitto.

Suosituimmat kanavat

Kunnissa eniten käytetyt some-kanavat ovat (1) Facebook, (2) YouTube, (3) Twitter, (4) Instagram, (5) Blogit. Tämä vertautuu mielenkiintoisesti tekemääni Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselyyn, jossa kaupunkisuunnitteluorganisaatioissa yleisimmin käytetyt kanavat olivat (1) Facebook,  (2) Twitter, (3) Blogi, (3) YouTube ja (5) keskustelufoorumit. Samat kanavat hieman eri järjestyksessä, mutta kaupunkisuunnittelussa erikoisuutena nousee esille perinteinen keskustelufoorumi. Ero saattaa johtua tietysti myös tarjolla olevista vastausvaihtoehdoista. En osaa sanoa, onko keskustelufoorumi ollut vaihtoehtona Kuntaliiton kyselyssä.

Mitä sosiaalisen median kanavia kuntanne virallisesti käyttää? Lähde: Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016), Kuntaliitto.

Mitä sosiaalisen median kanavia kuntanne virallisesti käyttää? Lähde: Hagerlund & von Frenckell (2016), Kuntaliitto.

 

Osallisuuspalveluissa hyödyntämätöntä potentiaalia

Oikeusministeriön osallisuuspalveluista erityisesti eHarava on kiinnostava kaavoituksen näkökulmasta, koska palvelu tukee erityisesti maankäytön suunnitteluun liittyvän tiedon keruuta. Tulosten perusteella Harava on käytössä 16 % kunnista, ja 17 % suunnittelee käyttöönottoa. On huomattava, että tässä on kyselty ainoastaan eHaravan käyttöä, vaikka vastaavanlaisia karttakyselyitä on tarjolla muitakin, kuten Mapita Oy:n Maptionnaire.

eTarkkailjan potentiaalia ei ilmeisesti ole vielä ymmärretty, koska se on jonon hännillä. Se on palvelu, jonka avulla kuntalainen voi helposti seurata omaan alueeseensa liittyviä aiheita. Vaikka Tarkkailija onkin enemmän kuntalaisille suunnattu, myös kunta voi ottaa sen käyttöön esimerkiksi luomalla suunnitteluhankkeelle tai alueelle oman julkisen Vahdin ja jakamalla sen aiheeseen liittyvällä nettisivuilla. Helpottaisi esimerkiksi kunnan päätöksenteon seuraamista.

Otakantaa.fi-palvelu on jo melko laajasti käytössä kunnissa, ja sillä olisi myös potentiaalia kaavoituksessa, keskustelu- ja ideointikanavana suunnitteluprosessien eri vaiheissa. Lupapiste on ilahduttavasti käytössä liki kolmannessa kunnassa, ja toinen kolmannes jo suunnittelee käyttöönottoa.

Onko kunnassa ollut käytössä seuraavat oikeusministeriön osallisuuspalvelut? Lähde: Kuntaliitto 2016.

Onko kunnassa ollut käytössä seuraavat oikeusministeriön osallisuuspalvelut? Lähde: Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016), Kuntaliitto.

Lähteet:

Hagerlund, T., (2016). Lähes kolmannes kunnanjohtajista sosiaalisessa mediassa. Kuntaliitto.
Hagerlund, T. & von Frenckell, J., (2016). Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö. PowerPoint-esitys. Kuntaliitto.

21.3.2016 / Pilvi Nummi

Joukkoistamalla muistot talteen

Nikkilä-logoAika harvoin osallistumisen voi sanoa toteuttavan joukkoistamisen ideaa, tapaa ratkoa tiettyä ongelmaa tai tehtävää yhteisöllisesti, sanan mukaisesti joukkojen tietämystä hyödyntämällä. Nyt kuitenkin uskaltaudun sanomaan, että Sipoon Nikkilässä joukkoistetaan. Muistojen Nikkilä -projektissa kerätään karttakyselyn ja sosiaalisen median avulla sekä asukkaiden muistoja että arvioita rakennus- ja kulttuurihistoriallisista kohteista. Joukkoistaminen liittyy siis paitsi muistoihin, myös rakennusperintöselvityksen täydentämiseen.

Kerättyä tietoa tullaan hyödyntämään mm. Nikkilän kehityskuvatyössä. Kuntalaisten mielipiteet kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista ovat hyödynnettävissä kohteiden suojelua ja säilyttämistä pohdittaessa. Uskon myös, että arvostus asuinaluetta, rakennuksia ja paikkoja kohtaan kasvaa muistoja ja kokemuksia jakamalla.

Inventointiaineistosta kyselyksi

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, rakennukset ja maisemat, ovat kyselyssä esillä kuvin ja tekstein. Aineistona käytimme vuonna 2006 tehdyn Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen inventointiaineistojen avulla. Tiedot olivat valmiiksi paikkatietomuodossa, joten niiden julkaiseminen karttakyselyssä edellytti vain hieman sisällön editointia. Mapita Oy:n kanssa yhteistyössä rakennettuun kyselyyn paikkatietoaineistot saatiin siirrettyä automaattisesti.

Kyselyn suunnittelussa ehkä hankalin asia oli arviointikriteereiden suunnittelu. Päädyimme lopulta neljään kriteeriin, jotka ovat: (1) vastaajalle henkilökohtaisesti, (2) Nikkilän identiteetin ja (3) Sipoon identiteetin kannalta sekä (4) tarinansa vuoksi arvokas kohde. Arvioinnin lisäksi vastaaja voi perustella arvionsa sanallisesti, kertoa kohteeseen liittyviä muistoja sekä millä nimellä kyseistä rakennusta on tottunut kutsumaan. Valmiiden kohteiden lisäksi vastaaja voi lisätä kyselyn tiedoista puuttuvia, hänelle henkilökohtaisesti tärkeitä rakennuskohteita.

Rakennuskohteet esitellään kyselyssä kuvin ja tekstein. Lomakkeella vastaaja voi arvioida kohdetta ja kertoa muistojaan siitä. Rakennuskohteiden osalta kysellään myös nimiä, joilla kohteet tunnetaan. Kuvakaappaus kyselystä (c) Sipoon kunta.

Rakennuskohteet esitellään kyselyssä kuvin ja tekstein. Lomakkeella vastaaja voi arvioida kohdetta ja kertoa muistojaan siitä. Rakennuskohteiden osalta kysellään myös nimiä, joilla kohteet tunnetaan. Kuvakaappaus kyselystä (c) Sipoon kunta.

Muistoja vastaaja voi tallentaa tarinoina, kuvina tai äänitallenteena. Äänen tallennusmahdollisuus toimii vain tietyissä älypuhelimissa, mutta halusimme ottaa sen mukaan kyselyyn yhtenä mahdollisuutena.

Testaus on tärkeää

Kysely oli testattavana Nikkilän kyläillassa 15.3. ja saimme hyviä kehitysehdotuksia testaajilta ja huomasimme ongelmia vastaamisessa. Palautteen perusteella lisäsimme kyselyyn mm. sivun, jossa voi lisätä kartalle tärkeän rakennuskohteen. Kyselyn loppuun lisäsimme näkymän, jossa vastaaja voi tarkastella muiden vastaajien lisäämiä tärkeitä rakennuksia, muistoja ja tarinoita. Myös idea neljännestä arviointikriteeristä, ”tarinansa vuoksi arvokas”, tuli eräältä testaajalta.

Kysely sai hyvän vastaanoton Nikkilän kyläillassa 15.3.2016. Palautteen perusteella tehtiin vielä korjauksia ja täydennyksiä ennen kyselyn julkaisemista.

Kysely sai hyvän vastaanoton Nikkilän kyläillassa 15.3.2016. Palautteen perusteella tehtiin vielä korjauksia ja täydennyksiä ennen kyselyn julkaisemista.

Some-seuranta mukaan

Muistojen Nikkilä on mukana myös somessa. Kannustamme ihmisiä keskustelemaan Twitterissä tai julkaisemaan kuvia Instagramissa hashtagilla #muistojennikkilä. Facebookissa voi osallistua Cultural planning Nikkilä –sivulla.

Seuraamme myös muita julkisia some-kanavia ja kokoamme some-sisällöistä yhteenvedon, kun Muistojen Nikkilä -kysely on päättynyt. Some-seuranta on osa väitöskirjatyötäni, jossa tutkin sosiaalisen median käyttöä kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Sosiaalisen median ja joukkoistamisen hengessä tämä tiedonkeruu voi saada kevään aikana ihan uusiakin muotoja – ehdotuksia otetaan vastaan. =)

6.3.2016 / Pilvi Nummi

Kiitos some-kyselyyn vastanneille

Sosiaalinen media kaupunkisuunnittelussa -kyselyyni tuli hienosti vastauksia, yhteensä yli 220. Se on mielestäni näin rajatulle aiheelle oikein hyvä tulos. Kiitos osallistuneille! Sormeni syyhyävät jo analysoinnin aloittamiseen.

Suurin osa vastaajista (noin 70%) edustaa kunnan tai kaupungin organisaatiota, loput 30% jakaantuvat tasaisesti maakuntaliittojen, yritysten, yliopistojen tai korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja muiden organisaatioiden välillä. Kyselyyn vastanneista yli puolet on naisia (62%) ja suurin osa (56%) työskentelee asiantuntijatehtävissä suunnittelijana tai virkamiehenä. Esimiestehtävissä toimivia vastaajista on noin 18%.

Maistiaisina tarjoilen teille kuvaajan organisaatioissa käytetyistä some-työkaluista. Kuvaaja kertoo, kuinka suuri osa kaikista vastaajista on ilmoittanut työkalun olevan käytössä omassa organisaatiossaan tällä hetkellä. Vuonna 2016 ykköstilaa pitää odotetusti Facebook, toisena tulee Twitter ja sen jälkeen likimain yhtä suosittuja ovat blogit ja YouTube. Keskustelufoorumit, Instagram ja LinkedIn jäävät alle 20% ja loput alle 10% rajan.

Jokin muu -kohdassa mainittiin useita eri sovelluksia, kuten esimerkiksi Yammer, Slack, Skillhive, Periscope, Snapchat, Trello, Nappi Naapuri, Joukkoenkeli, Harava- ja Maptionnaire-karttakyselyt, nettikarttasovellus ArcGIS Online, My neighbourhood, osallistava budjetointityökalu, kaupungin omat nettisivut sekä omat sovellukset, kuten esimerkiksi kerrokantasi.hel.fi Helsingissä, Lahden Porukka-sovellus, Espoon Tehtävä Leppävaarassa sekä avoimen datan rajapinnat ja sovellukset. Osa näistä on tarkoitettu organisaation sisäiseen viestintään ja osaa ei yleensä luokitella varsinaisiksi some-palveluiksi, mutta joka tapauksessa valikoima on melkoisen laaja.

Mitä sosiaalisen median työkaluja käytätte? Organisaatiossani on käytössä...

Kyselyn tuloksia olen tähän mennessä (14.7.2016) raportoinut useammassa eri blogikirjoituksessa:

13.1.2016 / Pilvi Nummi

Karttakysely kulttuurikartoituksessa – toimiiko?

Kulttuurikartoitus (cultural mapping) on asukaslähtöinen tiedonkeruuprosessi, jonka tavoitteena on alueen ominaispiirteiden ja paikallisen kulttuurin kartoittaminen yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Kulttuurikartoitus on osa kulttuurisuunnittelua (cultural planning), joka kaupunkisuunnittelun kontekstissa tarkoittaa usein taantuvien tai merkittävien muutosten kohteena olevien kaupunkialueiden asukaslähtöistä kehittämistä kulttuurisia voimavaroja hyödyntämällä.

Kulttuurisuunnittelu on tällä tavoin ymmärrettynä Suomessa uutta. Se eroaa perinteisestä vuorovaikutteisesta kaupunki- tai yhdyskuntasuunnittelusta siten, että kulttuurisuunnittelussa ihmiset ja toiminta ovat keskiössä. Erotuksena kaupunkisuunnittelun hallintolähtöiselle perinteelle kulttuurisuunnittelussa olennaista on alhaalta ylös ohjautuva (bottom-up) toiminta.

Nikkilän Kulttuurikäytävä-projektissa toteutetusta karttakyselystä kertova artikkelimme Engaging Citizens in Cultural Planning with a Web Map Survey  julkaistiin juuri Culture and Local Governance -lehdessä. Kysely oli osa Nikkilän kulttuurikartoitusta, jossa käytettiin kyselyn ohella myös runsaasti muita osallistumistapoja, kuten työpajoja, tapahtumia ja osallistavia taideprojekteja. Artikkelin kirjoitin yhteistyössä kollegani Tuija Tzoulaksen kanssa.

Kuvakaappaus Nikkilän karttakyselystä, joka toteutettiin Harava-kyselytyökalulla.

Kuvakaappaus Nikkilän karttakyselystä, joka toteutettiin Harava-kyselytyökalulla.

Nikkilän karttakysely toteutettiin Harava-kyselytyökalulla. Jo kyselyn suunnitteluvaiheessa mietimme, miten kyselystä saisi mahdollisimman asukaslähtöisen. Menetelmänähän kysely on ylhäältä alas ohjautuva, tässä tapauksessa hallintolähtöinen. Jotta kysely heijastelisi mahdollisimman hyvin myös muita näkökulmia, päätimme osallistaa mahdollisimman monipuolisesti eri toimijoita mukaan prosessiin jo kyselyn suunnitteluvaiheessa. Kyselyä myös testattiin nikkiläläisten kanssa ennen sen julkaisemista. Myöhemmin, kyselyn analysointivaiheessa, tulosten tulkinnoista keskusteltiin asukkaiden kanssa.

Artikkelissa nostamme esiin mm. seuraavia näkökulmia:

  • Karttakysely on lähtökohtaisesti ylhäältä alas ohjautuva (top-down) menetelmä. Kyselyn vuorovaikutteisella suunnittelulla voidaan kyselystä saada paremmin kuntalaisten ja muiden toimijoiden näkökulmia vastaava.
  • Karttakysely on toimiva väline kulttuurikartoitukseen, mutta sen rinnalla on käytettävä myös muita menetelmiä. Kulttuurikartoituksen näkökulmasta kartta voi liiaksi ohjata keskustelua fyysiseen ympäristöön muiden, paikkaan kytkeytymättömien kulttuuristen voimavarojen kustannuksella.
  • Kyselyn tuloksia ei tule käsittää ”lopullisena totuutena” vaan pikemminkin keskustelun avaajana. Keskustelemalla mahdollisimman laajasti kyselyn tuloksista, voidaan saavuttaa kokonaisvaltainen käsitys alueen kulttuurisista voimavaroista ja kehittämiskohteista.

Lue lisää artikkelistamme Engaging Citizens in Cultural Planning with a Web Map Survey.

30.12.2015 / Pilvi Nummi

Kiitos vuodesta 2015

Vuosi 2015 on ollut blogini viides vuosi ja historian paras: sivustoa on katseltu yli 3.100 kertaa ja kävijöitä on ollut yli 1.900. Kiitos teille, lukijani. =)

Viime syksyn ajan minulla on ollut mahdollisuus keskittyä opiskeluun ja verkko-osallistumisen tutkimiseen täyspäiväisesti. Väitöskirjatyöni liittyy sosiaalisen median käyttöön kaupunkisuunnittelussa, tarkemmin vielä sosiaalisen median data-analyysiin. Käynnistän tutkimukseni toden teolla vuoden vaihteen jälkeen somen käyttöä kartoittavalla kyselyllä. Toivottavasti pysyt kuulolla – linkki kyselyyn tulee tammikuun aikana tänne blogiin ja silloin tarvitsen apuasi.

Kiitos tästä vuodesta – ja hyvää tulevaa vuotta 2016!

ilotulitus

14.12.2015 / Pilvi Nummi

Mobiilinetti muuttaa toimintatapoja

Uudenlainen viestintätapa muuttaa myös työhön liittyvää viestintää. Olemme siirtymässä tapaan viestiä työstämme jatkuvasti.

Mobiilikäytön lisääntyminen on tuonut uudenlaisen viestintätavan myös työelämään.

Internetin käyttäjien osuus kasvaa enää vanhimmissa ikäluokissa. Vuonna 2015 suomalaisista 16 – 74 vuotiaista 93 % on käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Jos mukaan otetaan vanhempi ikäluokka 75 -89 vuotiaat, on kokonaisosuus hieman alempi, 87 %.  Nämä tiedot käyvät ilmi tilastokeskuksen vuosittaisesta tutkimuksesta Väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä, joka julkaistiin marraskuun lopussa.

Sen lisäksi, että suurin osa suomalaisista käyttää nettiä, meistä 68 % käyttää sitä useita kertoja päivässä. Alle 45-vuotiaista jopa yhdeksän kymmenestä toimii näin. Myös mobiilikäyttö on lisääntynyt entisestään: älypuhelimella nettiä kodin ja työpaikan ulkopuolella nettiä on käyttänyt vuonna 2015 62 %.

Sosiaalisen median palveluita puolestaan käyttää nyt jo yli puolet suomalaisista, 16 – 75 vuotiaista 58 %.

Aiheesta kirjoitti myös sosiaalisen median asiantuntija Minna Valtari Somecon blogissa (Sosiaalisen median ja älypuhelinten käyttö Suomessa 2015). Mobiilikäytön lisääntyminen tarkoittaa hänen mukaansa myös viestinnällisten toimintatapojemme muutosta. Älypuhelinten avulla viestitään nopeasti ja helposti ystäville ja tutuille asioista, joita juuri nyt tapahtuu. Tämä uudenlainen toimintatapa on Valtarin mukaan siirtymässä myös työelämään. Olemme siirtymässä tapaan kertoa jatkuvasti oman työmme sisällöistä ja tuloksista.

Valtarin mukaan yhteisöpalveluiden käytössä ei enää ole kyse pelkästään some-kanavien ylläpidosta. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa yhä useammissa organisaatioissa työntekijät näkyvät laajalla rintamalla sosiaalisessa mediassa. Tästä puhutaan yritysten markkinointiviestinnässä termillä työntekijälähettilyys.

Mielestäni myös julkisella sektorilla on nähtävissä muutosta samaan suuntaan. Käy katsomassa vaikkapa Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden tai ELY-keskuksen Facebook-sivuja. Tänä jouluna molemmissa näkyy aivan uudella tavalla työntekijöiden osallistuminen sisällöntuotantoon. Voiko tätä jo sanoa trendiksi? Ehkä ei, mutta jonkinlainen signaali se on. Virallisen viestinnän rinnalle on somen myötä tulossa epävirallisempi, ihmisläheisempi tapa viestiä. Tykkäätkö siitä?

Lähde:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2015].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_tie_001_fi.html

18.11.2015 / Pilvi Nummi

Aktivismi lisääntyy ja osallistuminen moninaistuu

Työpajassa pohdittiin mm. vaihtoehtosuunnitelmien ja kaavoitusprosessien suhdetta.

Työpajassa pohdittiin mm. vaihtoehtosuunnitelmien ja kaavoitusprosessien suhdetta.

Sosiaalisen median, avoimen data, kaupunkisuunnittelun ja kaupunkiaktivismin välisistä rajapinnoista käytiin vilkasta keskustelua tiistaina 17.11.2015 Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hankkeen työpajassa Laiturilla.

Kaupunkisuunnittelun työpaja lähti liikkeelle toteamuksella, että kaupunkiaktivismi lisääntyy ja osallistuminen moninaistuu. Näin on jo tapahtunut ja samansuuntainen kehitys näyttää jatkuvan. Kaupunkisuunnitteluun aktivismi tuo esimerkiksi vaihtoehtoisia suunnitelmia ja haastaa nykyisiä toimintatapoja. Työpajassa toivottiin, että keskustelu kaavojen ja suunnitelmien sisällöistä ja tavoitteista käynnistettäisiin varhaisemmassa vaiheessa. Mitä myöhäisemmässä vaiheessa vaihtoehdot ja ajatukset tuodaan esiin, sitä enemmän aktivismi näyttäytyy vastustuksena. Varhaista keskustelua varten ehdotettiin jonkinlaista keskustelualustaa nettiin. Työkalujahan meiltä ei puutu, mm. SADe-ohjelmassa toteutetut eHarava-kyselypalvelu ja otakantaa.fi sivusto ovat saatavilla, ne pitää vain ottaa käyttöön.

Kaupunki voisi myös tukea vaihtoehtoisia suunnitelmia esimerkiksi auttamalla suunnitelmien visualisoinnissa. Keskustelua käytiin myös esimerkiksi joustavampien kaavainstrumenttien kehittämisestä sekä nopeista kokeiluista. Esimerkiksi palveluiden kysyntää voisi testata kevyillä väliaikaisilla ratkaisuilla sen sijaan, että tehdään kalliita selvityksiä ja työläitä, mahdollisesti jopa turhia kaavamuutoksia.

Some on osa asiantuntijatyötä

Sosiaalisen median työpajaryhmä tuli siihen tulokseen, että some on osa kunnassa tehtävää valmistelutyötä. Asukkaiden kanssa keskusteleminen kuuluu työhön ja nykyään keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa. Tästä syystä somen käytölle tulisi kunnissa resursoida työaikaa ja se pitäisi sisällyttää suunnittelijoiden työnkuviin. Somen virkakäyttö ei kuitenkaan ole mitään hengailua: on suunniteltava, miten ja mistä asioista keskustellaan ja missä kanavissa.

Sosiaalisen median strategia onkin tärkeä työväline hallinnolle. Sitäkin voisi työstää yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa – tai jos hallinto ei tartu toimeen, voivat kuntalaiset tehdä aloitteen some-strategian laatimiseksi.

Työpajan järjestäjiä lainaten: ”Let’s just do it!” =)